Mitä haluat viedä mukanasi korona-ajan jälkeiseen tulevaisuuteen?

On kesäkuun alku 2020 ja olemme vielä keskellä koronakriisiä, vaikka rajoituksia on jo alettu pikkuhiljaa höllentämään. Elämä on kuitenkin vielä suurilta osin rajoittunutta kodin piiriin. Elämä sellaisena kuin tunsimme sen maaliskuun alussa, on nyt hyvin erilaista. Tutun ja turvallisen tilalla on ollut hämmennystä, epävarmuutta, ahdistusta ja jopa pelkoa. Epävarmuutta jostain tuntemattomasta, jonka vaikutusta tulevaisuuteemme emme osaa vielä täysin ymmärtää.

Kaikki odottavat malttamattomana kriisin loppumista ja paluuta normaaliin elämään. Paluuta työpaikoille, kesän festarikeikoille, urheilutapahtumiin ja ulkomaan lomamatkoille…

Mutta onko uusi koronakriisin jälkeinen ”normaali” enää samanlainen kuin se oli aiemmin? Haluammeko sen olevan ja missä määrin?

Olen kliseisesti sitä mieltä, että ”muutos on mahdollisuus”, oli se sitten kuinka epävarma ja ikävä tahansa. Muutostilanteessa, kun nykyisyys ei ole enää entisenlaisensa ja tulevaisuudesta ei vielä tiedä, avautuu aina mahdollisuuksia johonkin uuteen. Mahdollisuus jättää jotain taakse ja lähteä toimimaan eri tavalla. Ja kun elämämme on nyt kaiken lisäksi kaventunut kotiympyröihin, olisi erinomainen aika mietiskellä, millaisia mahdollisuuksia tämä kriisitilanne, kaikessa ikävyydessäänkin, avaa koronakriisin jälkeiselle ajalle. Ja kyllä se aika jossain vaiheessa tulee – onhan siitä jo merkkejäkin – mutta oletko sinä silloin siihen valmis?

Millainen on sinun parempi tulevaisuutesi?

Pikkuhiljaa voisit jo alkaa herättelemään ajatuksia paremmasta tulevaisuudesta: tulevaisuudesta, joka ei tulisi toisten antamana, vaan johon sinä itse voisit vaikuttaa.  Muutosten keskellä on aika tehdä valintoja – voit jopa lähteä eri suuntaan kuin mihin olit aiemmin menossa. Haluatko jatkaa toimimista niin kuin ennenkin (vaikka ympärillä oleva maailma olisikin muuttunut), muuttua samaa tahtia muun maailman mukana vai olla itse tekemässä aktiivisesti muutosta kohti haluamaasi tulevaisuutta? Millainen olisi sinun parempi tulevaisuutesi? Mitä siihen kuuluu?

Heitänkin tässä sinulle parisen kysymystä pohdittavaksi:

  • Mitä ovat ne asiat koronaa edeltävässä ajassa, jotka haluat ehdottomasti mukaan uuteen koronan jälkeiseen aikaan? Entä mitä ehdottomasti et?
  • Mitkä taasen ovat ne asiat, joita olet oppinut arvostamaan koronakriisin aikana ja joita haluat pitää jatkossakin yllä?
  • Entä mitä ihan uutta haluat tehdä, luoda, kokeilla tai edistää korona-ajan jälkeen?.

Pysähdy hetkeksi ja kirjaa ajatuksiasi ylös. Mitä sinä haluat viedä mukanasi parempaan koronan jälkeiseen tulevaisuuteen?

Tee tulevaisuutesi – askel kerrallaan

Kun olet saanut itsellesi täsmennettyä ne asiat, joita haluat ylläpitää myös uudessa paremmassa tulevaisuudessa, onkin vuorossa hankalampi kysymys: Mitä sinä olet valmis tekemään edistääksesi näiden asioiden toteutumista myös jatkossa? Niinpä niin – TEHDÄ!

On helppoa unelmoida ja haaveilla paremmasta tulevaisuudesta – mitä kaikkea se voisikaan olla? Huomattavasti hankalampaa on tarttua toimeen ja alkaa aktiivisesti tekemään sitä. Ottaa suunta kohti tavoiteltavaa tulevaisuutta, tehdä sen mukaisia valintoja ja toimia, askel kerrallaan. Mitä konkreettisimpia tavoitteita asetat, sen helpompi niitä on myös lähteä toteuttamaan. Jos esimerkiksi haluat viedä korona-ajan opeista mukanasi yhteisöllisyyttä ja toisista huolehtimista, muistathan huolehtia naapurin mummosta tai jakaa positiivisia tsemppiviestejä somessa jatkossakin. Jos taas olet saanut tasapainotettua etätyöskentelyn aikana työn ja vapaa-ajan määrää, ethän uuvuta itseäsi ylipitkillä työpäivillä palatessasi jälleen toimistolle. Tai kenties olet huomannut lastesi alkaneen viihtyä ulkoleikeissä lähimetsässä naapurin lasten kanssa, joten onko enää tarpeellista palata tiukkoihin arki-iltojen harrastusaikatauluihin? Niin, millaista tulevaisuutta sinä haluat edistää omilla valinnoillasi ja teoillasi jatkossa?

Aloita siis tekemään nyt, tänään – mikä olisikaan siihen parempi päivä!  Yhtä suosikkisanontaa lainatakseni:

”The future depends on what you do today.” (Mahatma Gadhi)

Vastaa